Lihakset ja aktiivinen elämäntapa

LIHAKSET, RAVITSEMUS JA FYYSINEN AKTIIVISUUS

Lihakset mahdollistavat liikkumisen, ylläpitävät asentoa ja osallistuvat kehon energiankulutukseen. Niiden toimintakykyyn vaikuttavat harjoittelu, ravinnonsaanti, uni ja palautuminen. Aktiivisen elämäntavan perustana on näiden tekijöiden tasapainoinen kokonaisuus.

01 / LIHASTEN TEHTÄVÄT

Lihakset tekevät liikkumisesta mahdollista

Lihakset tuottavat voimaa, jonka avulla keho liikkuu ja ylläpitää asentoa. Ne osallistuvat myös nivelten tukemiseen, lämmöntuotantoon ja aineenvaihdunnan säätelyyn.

Lihaskudos mukautuu fyysiseen kuormitukseen. Säännöllinen harjoittelu voi parantaa lihasten voimaa ja kestävyyttä, kun taas pitkäaikainen käyttämättömyys voi vähentää lihasmassaa ja heikentää toimintakykyä.

Voimaharjoittelua kuntosalilla
02 / LIHASKUDOS

Lihaskudos koostuu soluista, jotka pystyvät supistumaan

Ihmisellä on kolmea päätyyppiä lihaskudosta: luustolihaskudosta, sydänlihaskudosta ja sileää lihaskudosta. Luustolihakset ovat pääosin tahdonalaisen liikkumisen väline. Sydänlihas ylläpitää verenkiertoa ja sileää lihaskudosta esiintyy esimerkiksi sisäelinten ja verisuonten seinämissä.

Luustolihassolujen sisällä on myofibrillejä, jotka sisältävät aktiini- ja myosiiniproteiineja. Näiden proteiinien vuorovaikutus mahdollistaa lihassupistuksen. Supistuminen tarvitsee energiaa, jota solut tuottavat pääasiassa ATP-molekyylien avulla.

01

Luustolihakset

Mahdollistavat liikkeet, kehon asennon ylläpitämisen ja tahdonalaisen voimantuoton.

02

Sydänlihas

Supistuu rytmisesti ja pumppaa verta verenkiertoelimistössä.

03

Sileä lihaskudos

Osallistuu esimerkiksi ruoansulatuskanavan liikkeisiin ja verisuonten läpimitan säätelyyn.

03 / PROTEIINI

Proteiini tarjoaa aminohapot lihasten ylläpitoon ja uudistumiseen

Proteiinit koostuvat aminohapoista, joita elimistö käyttää kudosten rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Lihaskudoksessa proteiineja tarvitaan muun muassa supistumiskoneiston ja muiden solurakenteiden muodostamiseen.

Ruoasta saatavat proteiinit pilkkoutuvat ruoansulatuksessa peptideiksi ja aminohapoiksi. Imeytyneet aminohapot osallistuvat elimistön proteiinisynteesiin. Lihasproteiinien muodostumiseen vaikuttavat ravinnonsaannin lisäksi harjoittelu, ikä, terveydentila ja kokonaisenergiansaanti.

0,83 g / painokilo / vrk

Aikuisten proteiinin saannin vertailuarvo

Proteiinin tarve riippuu elämäntilanteesta

Aikuisten proteiinin saannin vertailuarvo on 0,83 grammaa painokiloa kohti vuorokaudessa. Säännöllisesti harjoittelevien, ikääntyneiden ja tietyissä terveydellisissä tilanteissa olevien tarpeet voivat poiketa tästä. Sopiva määrä arvioidaan yksilöllisesti.

Proteiinia ei tarvitse saada vain yhdellä aterialla. Sen jakaminen päivän aterioille auttaa sisällyttämään proteiinin osaksi monipuolista ruokavaliota.

04 / AMINOHAPOT

Välttämättömiä aminohappoja on saatava ravinnosta

Aminohapot ovat proteiinien rakennusosia. Osa aminohapoista on välttämättömiä, eli elimistö ei pysty valmistamaan niitä riittävästi itse. Niitä on saatava ruokavaliosta.

Proteiinin laatuun vaikuttavat sen aminohappokoostumus ja sulavuus. Eläinperäiset proteiininlähteet sisältävät yleensä kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Kasvipohjaisessa ruokavaliossa monipuolinen palkokasvien, viljojen, soijan, pähkinöiden ja siementen käyttö auttaa kattamaan tarpeita.

LEUSIINI

Leusiini

Välttämätön aminohappo, joka osallistuu lihasproteiinisynteesin säätelyyn.

ISOLEUSIINI

Isoleusiini

Osallistuu proteiinien muodostumiseen ja aminohappojen aineenvaihduntaan.

VALIINI

Valiini

Kuuluu haaraketjuisiin välttämättömiin aminohappoihin.

Proteiinijauhe ei ole välttämätön osa harjoittelua

Proteiinia voidaan saada tavallisesta ruoasta. Proteiinijauhe voi olla käytännöllinen vaihtoehto silloin, kun ruokavalion avulla on vaikea saavuttaa sopivaa proteiinimäärää. Se ei kuitenkaan korvaa monipuolista ruokavaliota.

05 / PROTEIININ LÄHTEET

Eläin- ja kasvipohjaiset ruoat voivat täydentää proteiinin saantia

Proteiinia saadaan monista elintarvikkeista. Kala, kananmunat, maitovalmisteet ja liha ovat tavallisia proteiinin lähteitä. Kasvipohjaisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi pavut, linssit, herneet, tofu, soijatuotteet, pähkinät ja siemenet.

Ruokavalion monipuolisuus on tärkeää. Eri proteiininlähteet tuovat mukanaan myös muita ravintoaineita, kuten rautaa, sinkkiä, kalsiumia, kuitua ja rasvahappoja.

Kala proteiinin lähteenä

Kala

Sisältää proteiinia ja lajista riippuen myös omega-3-rasvahappoja sekä D-vitamiinia.

Kasvipohjainen ateria

Palkokasvit

Pavut, linssit ja herneet sisältävät proteiinia ja kuitua.

Kananmunia ja aamiaisruokaa

Kananmunat

Sisältävät monipuolisesti aminohappoja sekä muita ravintoaineita.

06 / HIILIHYDRAATIT JA ENERGIA

Hiilihydraatit ovat tärkeä energianlähde liikunnan aikana

Lihakset käyttävät energiaa sekä levossa että fyysisen aktiivisuuden aikana. Hiilihydraatteja varastoidaan elimistöön glykogeenina, jota on erityisesti lihaksissa ja maksassa. Lihasglykogeeni toimii tärkeänä energianlähteenä liikunnan aikana.

Hiilihydraattien tarve vaihtelee liikunnan määrän, keston ja tehon mukaan. Pitkissä ja kuormittavissa harjoituksissa niiden merkitys korostuu. Täysjyväviljat, peruna, hedelmät ja palkokasvit ovat esimerkkejä hiilihydraatteja sisältävistä ruoista, jotka tuovat ruokavalioon myös kuitua ja muita ravintoaineita.

GLYKOGEENI

Lihasten energiavarasto

Lihaksiin varastoitunut glykogeeni toimii energianlähteenä lihastyössä.

GLUKOOSI

Verenkierron energia

Glukoosia kuljetetaan veressä kudosten käyttöön.

ATP

Solujen välitön energia

ATP mahdollistaa muun muassa lihassolujen supistumisen.

AKTIIVISUUS, PALAUTUMINEN JA LIHASTEN HYVINVOINTI

Lihasten kehitys ja toimintakyky eivät riipu pelkästään harjoittelusta. Riittävä energian ja ravintoaineiden saanti, lepo sekä harjoittelun tarkoituksenmukainen rytmitys vaikuttavat siihen, miten keho sopeutuu fyysiseen kuormitukseen.

07 / MAGNESIUM

Magnesium osallistuu lihasten ja hermoston normaaliin toimintaan

Magnesium on välttämätön kivennäisaine, joka osallistuu elimistön energia-aineenvaihduntaan, hermoston toimintaan ja lihasten normaaliin toimintaan. Sillä on merkitystä myös proteiinisynteesissä ja elektrolyyttitasapainossa.

Lihassolujen supistuminen ja rentoutuminen edellyttävät tarkasti säädeltyä ionitasapainoa. Magnesium osallistuu tähän kokonaisuuteen, mutta sen lisääminen ravintolisänä ei automaattisesti paranna suorituskykyä henkilöllä, jonka saanti on jo riittävää.

Mg

Magnesiumin keskeisiä tehtäviä

  • Edistää lihasten normaalia toimintaa.
  • Edistää hermoston normaalia toimintaa.
  • Osallistuu normaaliin energia-aineenvaihduntaan.
  • Osallistuu proteiinisynteesiin.
  • Edistää elektrolyyttitasapainon pysymistä normaalina.
08 / MAGNESIUMIN LÄHTEET

Monipuolinen ruokavalio auttaa kattamaan magnesiumin tarpeen

Magnesiumia saadaan esimerkiksi pähkinöistä, siemenistä, täysjyväviljoista, palkokasveista ja vihreistä kasviksista. Näissä elintarvikkeissa on myös muita aktiivisen elämäntavan kannalta hyödyllisiä ravintoaineita.

Magnesiumlisää harkittaessa on hyvä huomioida myös muista ravintolisistä saatava magnesium. Suuret lisäannokset voivat aiheuttaa ruoansulatuskanavan haittoja, kuten ripulia.

Pähkinöitä ja siemeniä

Pähkinät ja siemenet

Sisältävät magnesiumia, rasvahappoja ja muita ravintoaineita.

Täysjyväviljaa ja kaurapuuroa

Täysjyväviljat

Kaura ja muut täysjyväviljat täydentävät magnesiumin saantia.

Vihreitä kasviksia

Vihreät kasvikset

Sisältävät magnesiumia sekä useita vitamiineja ja kuitua.

09 / KALIUM JA NATRIUM

Elektrolyytit osallistuvat nestetasapainoon ja lihasten toimintaan

Kalium ja natrium ovat elimistön keskeisiä elektrolyyttejä. Ne osallistuvat nesteiden jakautumisen, hermoimpulssien ja lihassolujen sähköisen toiminnan säätelyyn.

Kaliumia saadaan esimerkiksi perunasta, kasviksista, hedelmistä ja palkokasveista. Natriumia saadaan pääasiassa ruokasuolasta ja suolaa sisältävistä elintarvikkeista. Terveellisen ruokavalion tavoitteena ei ole lisätä suolan käyttöä, vaan huolehtia monipuolisesta ravinnonsaannista.

K

Kalium

Edistää lihasten ja hermoston normaalia toimintaa sekä normaalin verenpaineen ylläpitämistä.

Na

Natrium

Osallistuu elimistön neste- ja elektrolyyttitasapainon ylläpitoon.

Ca

Kalsium

Osallistuu lihasten normaaliin toimintaan ja hermoston viestintään.

10 / LIIKUNTA JA LIHASMASSA

Voimaharjoittelu antaa lihaksille ärsykkeen sopeutua kuormitukseen

Voimaharjoittelussa lihakset työskentelevät vastusta vastaan. Harjoittelun seurauksena hermoston ja lihasten toiminta voi kehittyä. Säännöllinen harjoittelu voi kasvattaa lihasvoimaa ja lisätä lihasmassaa.

Kehitys riippuu muun muassa harjoittelun säännöllisyydestä, kuormituksen sopivasta lisäämisestä, palautumisesta ja ravinnonsaannista. Aloittelijalle myös kevyempi harjoittelu voi tuottaa myönteisiä muutoksia toimintakykyyn.

Voimaharjoittelua painoilla

Voimaharjoittelu

Kehittää lihasvoimaa ja auttaa ylläpitämään lihasmassaa.

Juoksuharjoittelua

Kestävyysharjoittelu

Tukee sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa ja fyysistä jaksamista.

Liikkuvuusharjoittelua

Liikkuvuusharjoittelu

Auttaa ylläpitämään nivelten liikeratoja ja liikkeiden hallintaa.

11 / PALAUTUMINEN

Lihasten sopeutuminen harjoitteluun jatkuu myös levon aikana

Harjoittelu kuormittaa lihaksia ja hermostoa. Palautumisen aikana elimistö korjaa harjoittelun aiheuttamia muutoksia ja sopeutuu toistuvaan kuormitukseen. Palautumiseen vaikuttavat harjoituksen teho, kesto, henkilön harjoitustausta, ravinnonsaanti ja unen määrä.

Riittävä lepo harjoituskertojen välillä auttaa hallitsemaan kokonaiskuormitusta. Jos harjoittelu on jatkuvasti liian kuormittavaa suhteessa palautumiseen, suorituskyky voi heikentyä ja rasitusvammojen riski kasvaa.

01

Uni

Tukee hermoston, aineenvaihdunnan ja elimistön palautumisprosesseja.

02

Ravinto

Tarjoaa energiaa ja rakennusaineita kudosten ylläpitoon.

03

Lepo

Antaa elimistölle aikaa sopeutua harjoittelun kuormitukseen.

12 / NESTEYTYS

Riittävä nesteensaanti auttaa ylläpitämään fyysistä suorituskykyä

Vesi osallistuu elimistön lämpötilan säätelyyn, ravintoaineiden kuljetukseen ja aineenvaihdunnan toimintaan. Liikunnan aikana nestettä poistuu erityisesti hikoilun kautta.

Nesteentarve vaihtelee harjoituksen keston, ympäristön lämpötilan, hikoilun määrän ja yksilöllisten ominaisuuksien mukaan. Tavallisessa arkiaktiivisuudessa vesi on yleensä sopiva janojuoma. Pitkissä ja kuormittavissa suorituksissa myös menetettyjen elektrolyyttien korvaamisen tarve voi kasvaa.

13 / PROTEIINIVALMISTEET

Proteiinijauheiden raaka-aineet ja ominaisuudet vaihtelevat

Proteiinivalmisteita valmistetaan esimerkiksi maidosta, herasta, kaseiinista, soijasta, herneestä ja riisistä. Tuotteiden aminohappokoostumus, sulavuus ja muut ainesosat voivat poiketa toisistaan.

Heraproteiini on maidosta erotettava proteiinin osa, kun taas kaseiini muodostaa toisen merkittävän maitoproteiiniryhmän. Kasviproteiinien koostumus vaihtelee raaka-aineen mukaan. Useita kasviproteiineja voidaan myös yhdistää tuotteen aminohappokoostumuksen täydentämiseksi.

01

Heraproteiini

Maitoperäinen proteiini, joka sisältää kaikkia välttämättömiä aminohappoja.

02

Kaseiini

Maitoproteiini, jota käytetään esimerkiksi jauhemaisissa valmisteissa.

03

Soijaproteiini

Kasvipohjainen proteiininlähde, jonka aminohappokoostumus on monipuolinen.

04

Herneproteiini

Palkokasvista valmistettava proteiini, jota käytetään kasvipohjaisissa tuotteissa.

Proteiinilisän sopivuus riippuu yksilöllisestä tilanteesta

Maitoproteiinit eivät sovi kaikille esimerkiksi maitoallergian vuoksi. Kasvipohjaiset tuotteet voivat olla vaihtoehto, mutta myös niiden raaka-aineet, makeutusaineet ja muut ainesosat kannattaa huomioida. Munuaissairauksissa proteiinin saanti tulee arvioida terveydenhuollon ohjeiden mukaan.

14 / AKTIIVINEN ELÄMÄNTAPA ARJESSA

Päivittäinen liikkuminen täydentää suunnitelmallista harjoittelua

Fyysinen aktiivisuus ei tarkoita pelkästään kuntosaliharjoittelua tai urheilua. Kävely, pyöräily, portaiden käyttäminen, kotityöt ja muut arjen liikkeet lisäävät päivän kokonaisaktiivisuutta.

Aikuisten terveyttä tukevissa liikuntasuosituksissa painotetaan sekä kestävyysliikuntaa että lihasvoimaa ja liikehallintaa kehittävää harjoittelua. Pitkiä paikallaanolojaksoja kannattaa myös tauottaa mahdollisuuksien mukaan.

Usein kysyttyä lihaksista ja aktiivisesta elämäntavasta

Kuinka paljon proteiinia aikuinen tarvitsee päivässä?

Aikuisten proteiinin saannin vertailuarvo on 0,83 grammaa painokiloa kohti vuorokaudessa. Tarve voi vaihdella esimerkiksi iän, liikunnan ja terveydentilan mukaan.

Voiko lihaksia kehittää ilman proteiinijauhetta?

Kyllä. Proteiinia voidaan saada tavallisesta ruoasta esimerkiksi kalasta, kananmunista, maitovalmisteista, palkokasveista ja soijatuotteista.

Mihin magnesiumia tarvitaan lihaksissa?

Magnesium edistää lihasten ja hermoston normaalia toimintaa ja osallistuu energia-aineenvaihduntaan.

Milloin lihasten palautuminen tapahtuu?

Palautuminen alkaa harjoituksen jälkeen ja jatkuu levon aikana. Sen kesto riippuu harjoittelun kuormituksesta, henkilön harjoitustaustasta, unesta ja ravinnosta.

Ovatko hiilihydraatit tärkeitä lihaksille?

Kyllä. Hiilihydraatit täydentävät lihasten glykogeenivarastoja ja toimivat tärkeänä energianlähteenä erityisesti kuormittavassa liikunnassa.

Tarvitaanko elektrolyyttijuomaa jokaisessa harjoituksessa?

Ei. Tavallisessa arkiaktiivisuudessa vesi riittää yleensä janojuomaksi. Elektrolyyttien korvaamisen tarve riippuu muun muassa harjoituksen kestosta, hikoilusta ja olosuhteista.

Voiko lihasmassa vähentyä ikääntyessä?

Kyllä. Ikääntymiseen voi liittyä lihasmassan ja voiman vähenemistä. Säännöllinen lihaskuntoharjoittelu ja riittävä ravinnonsaanti tukevat toimintakyvyn ylläpitämistä.

Kuinka usein lihaksia kannattaa harjoittaa?

Sopiva harjoittelutiheys riippuu tavoitteista, harjoitustaustasta ja palautumiskyvystä. Harjoittelua kannattaa lisätä asteittain ja huolehtia myös lepopäivistä.

Auttaako venyttely lihasten palautumiseen?

Venyttely voi auttaa liikkuvuuden ylläpitämisessä, mutta se ei yksin takaa harjoituksen jälkeistä palautumista. Myös uni, ravinto ja kuormituksen hallinta ovat tärkeitä.

LIHAKSET JA HYVINVOINTI

Vahva toimintakyky rakentuu liikkumisesta, ravinnosta ja palautumisesta

Lihasten hyvinvointia tukevat säännöllinen liikunta, riittävä proteiinin ja energian saanti, monipuolinen ruokavalio sekä palautumiselle varattu aika. Pienet, pitkäjänteiset valinnat muodostavat perustan aktiiviselle elämäntavalle.

Jätä kommentti