Naisten ravitsemukselliset tarpeet eivät pysy samanlaisina koko elämän ajan. Kuukautiskierto, hedelmällinen ikä, raskaus, imetys ja vaihdevuodet voivat muuttaa joidenkin ravintoaineiden tarvetta. Monipuolinen ruokavalio muodostaa perustan, jota täydennetään tarvittaessa yksilöllisen tilanteen mukaan.
Naisten hyvinvointi rakentuu monipuolisesta ravinnonsaannista
Vitamiinit, kivennäisaineet, proteiinit, rasvahapot ja hiilihydraatit osallistuvat elimistön normaaliin toimintaan. Niiden merkitys liittyy esimerkiksi energia-aineenvaihduntaan, veren muodostumiseen, luustoon, hermostoon ja immuunijärjestelmän toimintaan.
Yksittäinen ravintoaine ei yksin määritä hyvinvointia. Olennaista on ruokavalion kokonaisuus, riittävä energiansaanti, säännöllinen ateriarytmi ja elämäntilanteeseen sopivat ruokavalinnat.
Folaattia tarvitaan solujen jakautumiseen ja veren muodostumiseen
Folaatti eli B9-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, joka osallistuu DNA:n muodostumiseen, solujen jakautumiseen ja punasolujen tuotantoon. Sitä tarvitaan koko elämän ajan, mutta sen merkitys korostuu erityisesti raskauden suunnittelussa ja alkuraskaudessa.
Ruoan luonnollista folaattia saadaan esimerkiksi vihreistä kasviksista, palkokasveista, täysjyväviljasta, hedelmistä ja marjoista. Foolihappo on ravintolisissä ja täydennetyissä elintarvikkeissa käytettävä folaatin muoto.
Folaatti ja raskauden suunnittelu
Suomessa raskautta suunnitteleville suositellaan 400 mikrogramman foolihappolisää päivittäin. Käyttö aloitetaan noin kaksi kuukautta ennen suunniteltua raskautta ja sitä jatketaan 12. raskausviikon loppuun. Yksilöllisissä riskitilanteissa annostus arvioidaan terveydenhuollossa.
Lehtivihannekset
Esimerkiksi pinaatti ja muut vihreät kasvikset sisältävät luonnollista folaattia.
Palkokasvit
Pavut, linssit ja herneet täydentävät folaatin ja kuidun saantia.
Hedelmät ja marjat
Tuovat ruokavalioon folaattia, kuitua ja muita mikroravintoaineita.
Kuukautiset lisäävät monilla naisilla raudan tarvetta
Rauta on välttämätön kivennäisaine, jota tarvitaan hemoglobiinin muodostamiseen. Hemoglobiini kuljettaa happea punasoluissa keuhkoista kudoksiin. Rauta osallistuu myös useiden entsyymien toimintaan.
Kuukautisvuodon mukana menetetään verta ja sen sisältämää rautaa. Siksi hedelmällisessä iässä olevien naisten raudan tarve on keskimäärin suurempi kuin miehillä ja vaihdevuodet ohittaneilla naisilla. Runsaat kuukautiset voivat lisätä raudanpuutteen riskiä.
Raudan saannin vertailuarvo 18–50-vuotiaille naisille
Raudan tarve muuttuu elämänvaiheen mukaan
Suomen vuoden 2024 ravitsemussuosituksissa 18–50-vuotiaiden naisten raudan saannin vertailuarvo on 15 mg vuorokaudessa. Kuukautisten päätyttyä tarve pienenee. Raskauden aikana raudan tarve arvioidaan erikseen, ja lisäraudan käyttö perustuu yksilölliseen tilanteeseen.
Raudanpuutetta ei voida päätellä varmasti pelkkien oireiden perusteella. Tilannetta voidaan selvittää verikokeilla, kuten hemoglobiinin ja ferritiinin määrityksellä.
Raudan imeytymiseen vaikuttavat sekä ruoan lähde että aterian koostumus
Rautaa esiintyy ruoassa hemirautana ja ei-hemirautana. Hemirautaa saadaan eläinperäisistä elintarvikkeista, kun taas kasvikunnan tuotteissa rauta on pääasiassa ei-hemiraudan muodossa.
C-vitamiini voi parantaa kasvikunnan tuotteista saatavan ei-hemiraudan imeytymistä. Esimerkiksi papujen, täysjyväviljan tai linssien yhdistäminen paprikaa, marjoja tai sitrushedelmiä sisältävään ateriaan voi edistää raudan hyödyntämistä.
Kasvipohjaiset lähteet
Linssit, pavut, siemenet ja täysjyväviljat sisältävät ei-hemirautaa.
Eläinperäiset lähteet
Liha ja kala voivat sisältää hyvin imeytyvää hemirautaa.
C-vitamiinin lähteet
Kasvikset, hedelmät ja marjat voivat parantaa ei-hemiraudan imeytymistä.
Tarpeeton rautalisä voi aiheuttaa ruoansulatuskanavan oireita ja suurina määrinä olla haitallinen. Raudanpuutteen epäilyssä syy ja lisän tarve selvitetään terveydenhuollossa.
D-vitamiini osallistuu luuston, lihasten ja immuunijärjestelmän normaaliin toimintaan
D-vitamiini edistää kalsiumin ja fosforin normaalia imeytymistä sekä luiden ja lihasten pysymistä normaaleina. Se osallistuu myös immuunijärjestelmän normaaliin toimintaan.
Suomessa D-vitamiinin saantiin vaikuttavat vuodenajat, ruokavalio ja ulkona vietetty aika. D-vitamiinia saadaan rasvaisesta kalasta sekä D-vitamiinilla täydennetyistä maitovalmisteista, kasvijuomista ja rasvalevitteistä.
D-vitamiinin saanti eri elämäntilanteissa
- Raskaana oleville suositellaan 10 µg D-vitamiinilisää päivässä ympäri vuoden.
- Imettäville suositellaan 10 µg päivässä ympäri vuoden.
- Aikuisilla lisän tarve riippuu ruokavaliosta ja muista yksilöllisistä tekijöistä.
- Ikääntyneiden D-vitamiinin saantiin kiinnitetään erityistä huomiota.
Naisten ravitsemukseen vaikuttavat ikä, hormonitoiminta, kuukautiset, raskaus, imetys ja vaihdevuodet. Elämäntilanteen muuttuessa myös joidenkin ravintoaineiden tarve ja ravitsemuksen painopisteet voivat muuttua.
B12-vitamiinia tarvitaan hermoston toimintaan ja punasolujen muodostumiseen
B12-vitamiini eli kobalamiini osallistuu DNA:n muodostumiseen, solujen jakautumiseen ja hermoston normaaliin toimintaan. Sitä tarvitaan myös punasolujen tuotannossa.
B12-vitamiinia saadaan luontaisesti pääasiassa eläinperäisistä elintarvikkeista, kuten kalasta, lihasta, kananmunista ja maitovalmisteista. Vegaaniruokavaliota noudattavien tulee huolehtia B12-vitamiinin saannista täydennetyistä tuotteista tai ravintolisästä.
Milloin B12-vitamiinin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota?
- Vegaaniruokavaliota noudatettaessa.
- Kun eläinperäisiä tuotteita käytetään hyvin vähän.
- Ikääntyessä, jos B12-vitamiinin imeytyminen heikkenee.
- Tietyissä ruoansulatuskanavan sairauksissa tai leikkausten jälkeen.
- Joidenkin lääkitysten, kuten metformiinin, pitkäaikaisessa käytössä.
Kalsium ja magnesium osallistuvat luuston ja lihasten normaaliin toimintaan
Kalsiumia tarvitaan luiden ja hampaiden rakenteeseen, lihasten supistumiseen ja hermoston viestintään. Magnesium osallistuu puolestaan lihasten ja hermoston normaaliin toimintaan, energia-aineenvaihduntaan sekä luiden pysymiseen normaaleina.
Kalsiumin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti silloin, kun maitovalmisteita tai kalsiumilla täydennettyjä kasvipohjaisia vaihtoehtoja käytetään vähän. Magnesiumia saadaan muun muassa pähkinöistä, siemenistä, täysjyväviljoista ja palkokasveista.
Kalsium
Edistää luiden ja hampaiden pysymistä normaaleina sekä osallistuu lihasten normaaliin toimintaan.
Magnesium
Edistää lihasten ja hermoston normaalia toimintaa sekä osallistuu energia-aineenvaihduntaan.
Jodi
Edistää kilpirauhashormonien normaalia tuotantoa ja kilpirauhasen normaalia toimintaa.
Raskauden suunnitteluvaiheessa folaatin saanti on erityisen tärkeää
Raskauden alkuvaiheessa alkion hermostoputki kehittyy nopeasti. Riittävä folaatin saanti on tärkeää solujen jakautumiselle ja normaalille kehitykselle. Tämän vuoksi raskautta suunnitteleville suositellaan foolihappolisää jo ennen raskauden alkamista.
Suomen suosituksen mukainen foolihappolisä on 400 mikrogrammaa vuorokaudessa. Käyttö aloitetaan noin kaksi kuukautta ennen suunniteltua raskautta ja sitä jatketaan 12. raskausviikon loppuun. Joissakin terveydellisissä riskitilanteissa tarvitaan yksilöllinen annostus terveydenhuollon ohjeella.
Raskauden aikainen ravitsemus
- Monipuolisesti kasviksia, hedelmiä ja marjoja.
- Täysjyväviljaa ja kuitupitoisia ruokia.
- Riittävästi proteiinia eri lähteistä.
- D-vitamiinilisä suositusten mukaisesti.
- Raudan tarve arvioidaan yksilöllisesti.
- Ruokien turvallisuuteen ja kalavalintoihin kiinnitetään huomiota.
Imetyksen aikana ravinnon monipuolisuus tukee äidin ravinnonsaantia
Imetys lisää joidenkin ravintoaineiden tarvetta ja energiankulutusta. Äidin ruokavalion tulisi sisältää riittävästi energiaa, proteiinia, pehmeitä rasvoja, kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljaa.
D-vitamiinilisää suositellaan Suomessa imettäville 10 mikrogrammaa vuorokaudessa ympäri vuoden. Muiden ravintolisien tarve arvioidaan ruokavalion, terveydentilan ja yksilöllisten olosuhteiden perusteella.
Vaihdevuosien aikana hormonaaliset muutokset vaikuttavat kehon toimintaan
Vaihdevuodet ovat luonnollinen elämänvaihe, johon liittyy munasarjojen hormonitoiminnan muuttuminen ja estrogeenitasojen lasku. Kuukautiskierto muuttuu vähitellen ja lopulta kuukautiset päättyvät.
Estrogeenin väheneminen liittyy myös luuston aineenvaihdunnan muutoksiin. Luumassan väheneminen voi kiihtyä vaihdevuosien alkuvuosina. Tämän vuoksi riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti, lihasvoimaharjoittelu ja luustoa kuormittava liikunta ovat tärkeitä osia kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Liikunta
Lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu tukevat toimintakykyä ja luuston kuormitusta.
Ravitsemus
Riittävä proteiinin, kalsiumin, D-vitamiinin ja kuidun saanti tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Uni ja palautuminen
Säännöllinen unirytmi ja palautumiselle varattu aika tukevat arjen jaksamista.
Naisten hyvinvointiin markkinoidut ravintolisät sisältävät erilaisia ravintoaineita
Naisten hyvinvointivalmisteissa voi olla esimerkiksi vitamiineja, kivennäisaineita, kasviuutteita, rasvahappoja ja maitohappobakteereja. Tuotteiden koostumus vaihtelee huomattavasti, eikä tuotteen markkinointinimi yksin kerro sen ravitsemuksellisesta sisällöstä.
Valmistetta arvioitaessa on hyödyllistä tarkastella ainesosaluetteloa, päiväannosta, ravintoaineiden määriä ja mahdollisia päällekkäisyyksiä muiden käytössä olevien tuotteiden kanssa. Usean valmisteen yhdistäminen voi johtaa joidenkin vitamiinien tai kivennäisaineiden tarpeettoman suureen saantiin.
Monivitamiinivalmisteet
Sisältävät tavallisesti useita vitamiineja ja kivennäisaineita eri yhdistelminä.
Rauta- ja folaattivalmisteet
Käyttö liittyy erityisesti todettuun tarpeeseen, kuukautisiin tai raskauden suunnitteluun.
D-vitamiini ja kalsium
Valmisteita käytetään silloin, kun ruokavalio ei kata yksilöllistä ravintoaineiden tarvetta.
Omega-3-valmisteet
Sisältävät esimerkiksi kalaöljystä tai levästä saatavia rasvahappoja.
Probioottivalmisteet
Sisältävät eläviä mikrobikantoja, joiden ominaisuudet ovat kanta- ja tuotekohtaisia.
Kasvipohjaiset valmisteet
Sisältävät erilaisia kasviuutteita, joiden koostumus ja tutkimusnäyttö vaihtelevat.
Raskauden, imetyksen, pitkäaikaissairauksien ja säännöllisen lääkityksen yhteydessä ravintolisien sopivuus on syytä arvioida huolellisesti. Esimerkiksi K-vitamiini voi vaikuttaa varfariinihoidon tasapainoon, ja suuret jodiannokset voivat häiritä kilpirauhasen toimintaa.
Elämänvaihe vaikuttaa siihen, mihin ravintoaineisiin kannattaa kiinnittää huomiota
Nuoruudessa kasvu ja kuukautisten alkaminen vaikuttavat energian ja raudan tarpeeseen. Hedelmällisessä iässä kuukautisvuoto voi lisätä raudan tarvetta. Raskautta suunniteltaessa folaatin saanti nousee erityisen tärkeäksi.
Imetyksen aikana huomio kiinnittyy monipuoliseen ruokavalioon ja D-vitamiiniin. Vaihdevuosien jälkeen luuston hyvinvointi, lihasvoima ja riittävä ravinnonsaanti korostuvat entisestään.
Kasvu ja kuukautisten alkaminen
Riittävä energiansaanti, rauta, kalsium ja D-vitamiini tukevat kasvua ja kehitystä.
Kuukautiskierto ja arjen jaksaminen
Raudan saantiin kannattaa kiinnittää huomiota etenkin runsaiden kuukautisten yhteydessä.
Folaatin saanti
Foolihappolisä aloitetaan ennen suunniteltua raskautta virallisten suositusten mukaisesti.
Lisääntynyt ravitsemuksellinen huomio
D-vitamiini, monipuolinen ruokavalio ja yksilöllisesti arvioitu raudan tarve ovat tärkeitä.
Luusto ja lihasvoima
Kalsium, D-vitamiini, proteiini ja säännöllinen liikunta tukevat toimintakykyä.
Ravintoaineiden saanti ja imeytyminen
B12-vitamiinin, D-vitamiinin, proteiinin ja energiansaannin riittävyyteen kannattaa kiinnittää huomiota.
Ikääntyessä riittävä proteiinin ja B12-vitamiinin saanti voi vaatia erityistä huomiota
Ikääntymiseen voi liittyä ruokahalun heikkenemistä, ruokavalion yksipuolistumista ja joidenkin ravintoaineiden imeytymisen muutoksia. B12-vitamiinin imeytyminen voi heikentyä esimerkiksi mahalaukun toiminnan muutosten seurauksena.
Lihasmassan ylläpitämiseksi tarvitaan riittävästi proteiinia ja energiaa. Säännöllinen lihasvoimaharjoittelu, monipuolinen ruokavalio ja riittävä D-vitamiinin saanti tukevat toimintakykyä.
Usein kysyttyä naisten vitamiineista ja hyvinvointivalmisteista
Mitä vitamiineja naiset tarvitsevat päivittäin?
Naiset tarvitsevat samoja välttämättömiä vitamiineja kuin muutkin aikuiset. Tarve riippuu iästä, ruokavaliosta, terveydentilasta ja elämäntilanteesta.
Miksi raudan tarve on hedelmällisessä iässä suurempi?
Kuukautisvuodon mukana menetetään rautaa. Runsaat kuukautiset voivat lisätä raudanpuutteen riskiä.
Milloin foolihappolisä kannattaa aloittaa?
Suomessa raskautta suunnitteleville suositellaan 400 mikrogrammaa foolihappoa päivässä noin kaksi kuukautta ennen suunniteltua raskautta 12. raskausviikon loppuun asti.
Tarvitseeko nainen rautalisää kuukautisten aikana?
Ei automaattisesti. Tarve riippuu raudan saannista, kuukautisvuodon määrästä ja mahdollisista laboratoriotuloksista.
Miksi D-vitamiinia suositellaan raskauden aikana?
D-vitamiini edistää kalsiumin ja fosforin imeytymistä sekä luiden ja lihasten normaalia toimintaa. Suomessa raskaana oleville suositellaan 10 mikrogrammaa päivässä ympäri vuoden.
Czy kobiety po menopauzie potrzebują więcej wapnia?
Vaihdevuosien jälkeen luuston aineenvaihdunta muuttuu. Riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti on tärkeää, mutta lisän tarve arvioidaan ruokavalion perusteella.
Voiko monivitamiinia käyttää muiden ravintolisien kanssa?
Yhdistelmävalmisteiden sisältö kannattaa tarkistaa, jotta samoja vitamiineja ja kivennäisaineita ei saada tarpeettoman suuria määriä useasta tuotteesta.
Tarvitseeko vegaaniruokavaliota noudattava B12-vitamiinia?
Kyllä. Vegaaniruokavaliossa B12-vitamiinin saanti on turvattava täydennetyillä elintarvikkeilla tai ravintolisällä.
Voiko ravintolisä poistaa vaihdevuosien oireet?
Ravintolisien vaikutuksista vaihdevuosien oireisiin on vaihtelevaa tutkimusnäyttöä. Niitä ei tule pitää hormonaalisen tai muun tarpeellisen hoidon korvaajana.
Naisten ravitsemus on yksilöllinen kokonaisuus, joka muuttuu elämän mukana
Riittävä ravintoaineiden saanti, monipuolinen ruokavalio, liikunta ja palautuminen muodostavat perustan hyvinvoinnille. Ravintolisien käyttö kannattaa sovittaa todelliseen tarpeeseen ja elämäntilanteeseen.