Proteiinivalmisteet ovat tuotteita, joiden avulla voidaan täydentää päivittäistä proteiinin saantia. Niitä valmistetaan esimerkiksi maidosta, herasta, soijasta, herneistä ja muista kasvipohjaisista raaka-aineista. Tuotteiden koostumus, aminohappoprofiili ja käyttötarkoitus vaihtelevat huomattavasti.
Proteiini on elimistön kudosten ja biologisten toimintojen rakennusaine
Proteiinit koostuvat aminohapoista. Elimistö käyttää niitä lihasten, ihon, entsyymien, hormonien ja muiden proteiinirakenteiden muodostamiseen sekä kudosten jatkuvaan uusiutumiseen.
Proteiinia tarvitaan myös immuunijärjestelmän toimintaan, aineiden kuljetukseen ja elimistön nestetasapainon ylläpitämiseen. Riittävä energian saanti auttaa elimistöä käyttämään proteiinia ensisijaisesti näihin tehtäviin.
Proteiinien rakennuspalikoita ovat aminohapot
Ruoansulatuksessa proteiinit pilkkoutuvat pienemmiksi peptideiksi ja aminohapoiksi. Ne imeytyvät suolistosta elimistön käyttöön. Solut muodostavat aminohapoista uusia proteiineja tarpeidensa mukaisesti.
Osa aminohapoista on välttämättömiä. Elimistö ei pysty valmistamaan niitä riittävästi itse, joten niitä on saatava ravinnosta. Muiden aminohappojen muodostaminen on mahdollista elimistön omissa aineenvaihduntareaktioissa.
Välttämättömät aminohapot
Histidiini, isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini, fenyylialaniini, treoniini, tryptofaani ja valiini on saatava ravinnosta.
Ei-välttämättömät aminohapot
Elimistö pystyy muodostamaan näitä aminohappoja itse muiden ravintoaineiden ja aineenvaihdunnan välituotteiden avulla.
Proteiinin ravitsemukselliseen laatuun vaikuttavat aminohapot ja niiden hyödynnettävyys
Proteiinin laatua arvioitaessa tarkastellaan välttämättömien aminohappojen määrää ja suhteita sekä sitä, kuinka hyvin proteiini pilkkoutuu ja aminohapot imeytyvät. Kaikki proteiinilähteet eivät sisällä välttämättömiä aminohappoja samassa suhteessa.
Eläinperäiset proteiinit sisältävät yleensä hyvin tasapainoisen välttämättömien aminohappojen kokonaisuuden. Kasviproteiinien koostumus vaihtelee raaka-aineen mukaan. Erilaisten kasviproteiinin lähteiden yhdistäminen auttaa monipuolistamaan aminohappojen saantia.
Leusiini ja lihasproteiinisynteesi
Leusiini on välttämätön haaraketjuinen aminohappo. Se osallistuu lihasproteiinisynteesiin liittyvien solunsisäisten signalointireittien säätelyyn. Lihaskudoksen muodostuminen edellyttää kuitenkin kaikkien tarvittavien aminohappojen saatavuutta, riittävää energiaa ja tarkoituksenmukaista lihasärsykettä.
Heraproteiini on maidosta erotettava proteiinipitoinen raaka-aine
Heraproteiini saadaan maidosta juustonvalmistuksen yhteydessä syntyvästä herasta. Se sisältää useita proteiinifraktioita, kuten beeta-laktoglobuliinia, alfa-laktalbumiinia ja muita heraproteiineja.
Heraproteiini sisältää kaikki välttämättömät aminohapot ja sitä käytetään yleisesti proteiinijauheissa, juomissa ja erilaisissa ravitsemustuotteissa. Sen suosio liittyy korkeaan proteiinipitoisuuteen ja helppoon sekoitettavuuteen.
Heraproteiinikonsentraatti
Sisältää proteiinin lisäksi vaihtelevia määriä laktoosia, rasvaa ja muita maidon ainesosia. Proteiinipitoisuus riippuu tuotteen valmistuksesta.
Heraproteiini-isolaatti
Suodatetaan pidemmälle kuin konsentraatti. Sisältää tavallisesti enemmän proteiinia ja vähemmän laktoosia ja rasvaa.
Heraproteiinihydrolysaatti
Proteiinia on osittain pilkottu pienemmiksi peptideiksi. Hydrolyysin laajuus vaihtelee tuotteiden välillä.
Kaseiini on maidon toinen merkittävä proteiiniryhmä
Kaseiini muodostaa suuren osan maidon proteiineista. Se esiintyy maidossa rakenteellisina miselleinä, ja sen ominaisuudet eroavat heraproteiinista. Kaseiinia käytetään esimerkiksi proteiinijauheissa ja erilaisissa maitopohjaisissa tuotteissa.
Kaseiini ja heraproteiini sisältävät molemmat välttämättömiä aminohappoja. Niiden eroihin kuuluvat muun muassa rakenne, liukoisuus ja ruoansulatuksessa tapahtuvan pilkkoutumisen ominaisuudet.
Kasviproteiinivalmisteita valmistetaan useista eri raaka-aineista
Kasviproteiinijauheiden valmistuksessa käytetään esimerkiksi hernettä, soijaa, riisiä, hamppua ja muita proteiinipitoisia kasveja. Raaka-aineet käsitellään siten, että proteiinia voidaan erottaa ja rikastaa jauheeksi.
Kasviproteiinien aminohappokoostumus vaihtelee. Esimerkiksi soijaproteiini sisältää kaikki välttämättömät aminohapot, kun taas joidenkin muiden kasviproteiinien yksittäisten aminohappojen määrät voivat olla suhteellisesti pienempiä.
Soijaproteiini
Sisältää kaikki välttämättömät aminohapot. Käytetään jauheissa ja monissa kasvipohjaisissa elintarvikkeissa.
Herneproteiini
Valmistetaan herneistä ja käytetään esimerkiksi juomajauheissa ja kasviproteiinisekoituksissa.
Riisi- ja viljaproteiinit
Niiden aminohappoprofiili eroaa palkokasvien proteiineista. Niitä voidaan yhdistää muihin kasviproteiineihin.
Palkokasvien ja viljatuotteiden yhdistäminen monipuolistaa ruokavalion aminohappokoostumusta. Yhdistelmien ei tarvitse välttämättä olla samassa yksittäisessä ateriassa, vaan olennaista on monipuolinen kokonaisruokavalio päivän aikana.
Usean proteiinilähteen yhdistelmät voivat täydentää aminohappoprofiilia
Joissakin proteiinivalmisteissa yhdistetään esimerkiksi herne- ja riisiproteiinia tai erilaisia palkokasviproteiineja. Tavoitteena voi olla aminohappokoostumuksen monipuolistaminen, rakenteen parantaminen tai tuotteen maun ja käyttöominaisuuksien kehittäminen.
Sekoituksen laatu ei kuitenkaan määräydy pelkästään raaka-aineiden lukumäärän perusteella. Arvioinnissa kannattaa tarkastella proteiinimäärää, ainesosaluetteloa ja tuotteen ravintoarvoja.
Proteiinivalmisteiden käytössä olennaista on arvioida päivän kokonaisproteiininsaantia, ruokavalion laatua ja omaa elämäntilannetta. Tuotteen käyttö ei ole automaattisesti tarpeellista, jos proteiinia saadaan jo riittävästi tavallisesta ruoasta.
Proteiinin tarve riippuu muun muassa iästä ja terveydentilasta
Suomen vuoden 2024 ravitsemussuosituksissa 18–69-vuotiaiden aikuisten proteiinin suositeltava saanti on 0,83 grammaa painokiloa kohden vuorokaudessa. Yli 70-vuotiaille suositellaan 1,2–1,5 grammaa painokiloa kohden vuorokaudessa toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisemiseksi.
Proteiinin tarve voi poiketa yleisistä suosituksista esimerkiksi sairauden, aliravitsemuksen, toipumisen tai erityisen suuren fyysisen kuormituksen yhteydessä. Yksilöllinen tarve on hyvä arvioida kokonaisruokavalion ja terveydentilan perusteella.
18–69-vuotiaat aikuiset
Yli 70-vuotiaat
70 kilogrammaa painavan 18–69-vuotiaan aikuisen suositeltava proteiinin saanti on noin 58 grammaa vuorokaudessa (70 × 0,83 g). Luku on väestötason suositukseen perustuva esimerkki, ei yksilöllinen ruokavalio-ohje.
Tavallinen ruoka on useimmille riittävä proteiinin lähde
Proteiinia saadaan monista tavallisista elintarvikkeista. Kala, kananmunat, maitotuotteet, palkokasvit, tofu, pähkinät, siemenet ja viljatuotteet voivat muodostaa monipuolisen proteiininlähteiden kokonaisuuden.
Proteiinijauhe voi olla käytännöllinen vaihtoehto, jos aterioiden valmistamiseen on vähän aikaa tai proteiinipitoisen välipalan kokoaminen tavallisista elintarvikkeista on hankalaa. Jauhe ei kuitenkaan sisällä kaikkia samoja ravintoaineita kuin kokonaiset elintarvikkeet.
Proteiinia ruoasta
- Sisältää usein myös vitamiineja ja kivennäisaineita.
- Voi tarjota kuitua ja muita ravintoaineita.
- Mahdollistaa erilaisten proteiinilähteiden vaihtelun.
- Auttaa rakentamaan monipuolisia aterioita.
Proteiinivalmiste
- Helppo annostella ja kuljettaa mukana.
- Proteiinimäärä ilmoitetaan yleensä annosta kohti.
- Voi täydentää ruokavaliota kiireisessä tilanteessa.
- Koostumus riippuu tuotteesta ja valmistajasta.
Millaisissa tilanteissa proteiinivalmisteesta voi olla hyötyä?
Proteiinivalmisteen käyttöä voidaan harkita esimerkiksi silloin, kun ruokahalu on heikko, aterioiden määrä jää vähäiseksi tai proteiinipitoisen välipalan järjestäminen on vaikeaa. Ikääntyneiden kohdalla riittävän energian ja proteiinin saanti on tärkeää toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Liikuntaa harrastava henkilö voi käyttää proteiinivalmistetta täydentämään ruokailua harjoittelun yhteydessä. Olennaista on kuitenkin päivän kokonaisproteiininsaanti, ei yksittäisen tuotteen käyttäminen tiettyyn kellonaikaan.
Kiireinen arki
Valmis proteiinijuoma tai jauheesta valmistettu välipala voi olla käytännöllinen vaihtoehto, kun tavallisen aterian valmistaminen ei onnistu.
Ikääntyminen
Ruokahalun tai syödyn ruokamäärän vähentyessä proteiinin saanti voi jäädä liian pieneksi. Ravitsemustila on hyvä arvioida kokonaisuutena.
Liikuntaharrastus
Proteiinipitoinen välipala voi helpottaa riittävän proteiinin saamista osana harjoittelua tukevaa ruokavaliota.
Kasvipohjainen ruokavalio
Kasviproteiinivalmiste voi täydentää ruokavaliota, jos proteiinipitoisten elintarvikkeiden käyttö jää vähäiseksi.
Mitä proteiinijauheen tuoteselosteesta kannattaa tarkastella?
Proteiinijauheiden koostumukset voivat poiketa toisistaan huomattavasti. Tuotteen nimi tai markkinointitermi ei yksin kerro, kuinka paljon proteiinia yksi annos sisältää tai millaisia muita ainesosia tuotteessa on.
Proteiinimäärä
Tarkista proteiinin määrä sekä 100 grammassa että tuotteen ilmoitetussa annoksessa.
Ainesosaluettelo
Selvitä käytetty proteiiniraaka-aine ja mahdolliset lisätyt ainesosat.
Sokerit ja makeutusaineet
Tarkista sokerien määrä ja käytetyt makeutusaineet, jos niitä on lisätty.
Rasva ja hiilihydraatit
Ravintoarvot kertovat, kuinka paljon energiaa ja muita ravintoaineita annos sisältää.
Allergeenit
Tarkista esimerkiksi maito, soija ja muut mahdolliset allergeenit.
Annostelu
Vertaa valmistajan ilmoittamaa annoskokoa siihen, kuinka paljon proteiinia tarvitset ruoasta.
Heraproteiinin laktoosimäärä vaihtelee valmistustavan mukaan
Heraproteiinikonsentraatti voi sisältää laktoosia, sillä siinä säilyy vaihtelevia määriä maidon muita ainesosia. Isolaattien laktoosipitoisuus on tavallisesti pienempi, mutta tuotekohtaiset erot ovat mahdollisia.
Laktoosi-intoleranssi ja maitoallergia ovat eri asioita. Laktoosi-intoleranssissa ongelmana on laktoosin pilkkoutuminen, kun taas maitoallergia liittyy maidon proteiineihin. Laktoosittomuus ei siten tarkoita samaa kuin maidoton tuote.
Maitoallergiassa heraproteiini ei sovi käytettäväksi
Sekä heraproteiini että kaseiini ovat maidon proteiineja. Maitoallergisen henkilön tulee välttää näitä sisältäviä tuotteita ja tarkistaa myös mahdolliset jäämätiedot pakkauksesta.
Proteiinivalmisteiden sietokyky riippuu niiden koostumuksesta
Joillakin ihmisillä proteiinivalmisteet voivat aiheuttaa vatsan turvotusta, ilmavaivoja, ripulia tai muita ruoansulatusoireita. Oireisiin voivat vaikuttaa esimerkiksi laktoosi, makeutusaineet, annoksen koko ja tuotteen muut ainesosat.
Myös äkillinen muutos ruokavaliossa voi vaikuttaa ruoansulatukseen. Tuotteen soveltuvuutta on arvioitava omien oireiden ja koostumuksen perusteella.
Proteiinivalmisteiden käytössä kokonaismäärä on tärkeä
Proteiinijauhe lisää ruokavalion proteiinin ja energian määrää. Jos tavallisesta ruoasta saadaan jo riittävästi proteiinia, lisävalmiste ei välttämättä tuo käytännön hyötyä.
Hyvin suureen proteiininsaantiin ei pidä pyrkiä ilman perusteltua tarvetta. Erityisesti munuaissairauksissa proteiinin määrän arviointi kuuluu yksilölliseen ravitsemus- ja hoitosuunnitelmaan.
Munuaisten toiminnan heikentyessä proteiinin sopiva määrä voi poiketa yleisistä suosituksista. Tarve arvioidaan yksilöllisesti.
Maito-, soija- ja muut allergiat on huomioitava tuotteen raaka-aineita ja allergeenimerkintöjä tarkasteltaessa.
Proteiinivalmiste ei korvaa riittävää kokonaisenergiansaantia eikä monipuolista ruokavaliota.
Valitse elintarvikkeeksi tarkoitettu tuote, jonka ainesosat, ravintoarvot ja käyttöohjeet ovat selkeästi ilmoitettuja.
Usein kysyttyä proteiinivalmisteista
Mikä proteiinivalmiste sopii yleiseen käyttöön?
Sopiva valmiste riippuu ruokavaliosta, proteiinin tarpeesta, mahdollisista allergioista ja tuotteen koostumuksesta. Kaikille ei ole yhtä parasta proteiinijauhetta.
Onko heraproteiini parempaa kuin kasviproteiini?
Heraproteiini sisältää kaikki välttämättömät aminohapot. Kasviproteiinien laatu vaihtelee raaka-aineen mukaan, mutta monipuolisilla lähteillä voidaan turvata välttämättömien aminohappojen saanti.
Voiko proteiinijauhetta käyttää ilman liikuntaharrastusta?
Proteiinijauhe ei ole vain urheilijoille tarkoitettu tuote. Sitä voidaan käyttää ruokavalion täydentämiseen myös muissa tilanteissa, jos proteiinin saannissa on tarvetta.
Kuinka paljon proteiinia tarvitaan päivässä?
Suomen vuoden 2024 suosituksissa 18–69-vuotiaiden aikuisten saantisuositus on 0,83 grammaa painokiloa kohden vuorokaudessa. Yli 70-vuotiaille suositellaan 1,2–1,5 grammaa painokiloa kohden.
Voiko proteiinia saada liikaa?
Proteiinia voi saada tarpeeseen nähden runsaasti, jolloin lisäsaannista ei välttämättä ole hyötyä. Munuaissairauksissa proteiinin saanti on arvioitava yksilöllisesti.
Mitä eroa on heraproteiinilla ja kaseiinilla?
Molemmat ovat maidon proteiineja, mutta niiden rakenteet ja ruoansulatuksessa tapahtuvan pilkkoutumisen ominaisuudet eroavat toisistaan.
Sopiiko kasviproteiini vegaaniseen ruokavalioon?
Monet herne-, soija- ja riisipohjaiset proteiinivalmisteet soveltuvat vegaaniseen ruokavalioon. Tuotteen kaikki ainesosat ja valmistustiedot on kuitenkin tarkistettava.
Onko proteiinijuoma sama asia kuin ateriankorvike?
Ei välttämättä. Proteiinijuoma voi sisältää pääasiassa proteiinia, kun taas ateriankorvikkeeksi tarkoitettu tuote on koostettu eri tavalla. Käyttötarkoitus selviää tuotteen merkinnöistä.
Proteiinivalmiste on vaihtoehto, ei ruokavalion perusta
Proteiinijauheet ja -juomat voivat helpottaa proteiinin saannin täydentämistä tietyissä elämäntilanteissa. Niiden käyttöä kannattaa arvioida suhteessa tavalliseen ruokavalioon, yksilölliseen tarpeeseen ja tuotteen ravitsemukselliseen koostumukseen.