Ravitsemuksen tukituotteilla tarkoitetaan erilaisia elintarvikkeita ja ravintovalmisteita, joiden avulla ruokavaliota voidaan täydentää yksilöllisten tarpeiden mukaan. Niihin voi kuulua esimerkiksi kuituvalmisteita, proteiinipitoisia tuotteita, kasvipohjaisia vaihtoehtoja ja muita erityisiin ravitsemuksellisiin käyttötarkoituksiin sopivia tuotteita.
Ravitsemuksen tukituotteet täydentävät monipuolista ruokavaliota
Päivittäinen ravinnonsaanti muodostuu ensisijaisesti tavallisista elintarvikkeista. Joissakin tilanteissa ruokavaliota voidaan täydentää tuotteilla, jotka tarjoavat esimerkiksi lisää kuitua, proteiinia tai muita ravintoaineita.
Tuotteen käyttötarkoitus, koostumus ja annoskoko vaikuttavat siihen, millaisessa tilanteessa siitä voi olla hyötyä. Olennaista on tarkastella tuotetta osana koko ruokavaliota.
Ravitsemuksen tukituotteet eivät ole kaikki samanlaisia
Tuotteet voivat erota toisistaan merkittävästi koostumuksen, ravintosisällön ja käyttötarkoituksen perusteella. Osa on tarkoitettu täydentämään kuidun saantia, osa tarjoamaan proteiinia ja osa helpottamaan aterioiden suunnittelua kiireisessä arjessa.
Tuoteryhmän nimi ei yksin kerro tuotteen ravitsemuksellisesta laadusta. Siksi on tärkeää tarkastella ainesosia, ravintoarvoja, annoskokoa ja sitä, mitä tuote käytännössä lisää päivittäiseen ruokavalioon.
Kuituvalmisteet
Tuotteita, jotka voivat täydentää ruokavalion kuidun saantia esimerkiksi silloin, kun kuitupitoisia elintarvikkeita käytetään vähän.
Proteiinipitoiset tuotteet
Jauheita, juomia ja välipalatuotteita, joiden avulla voidaan täydentää proteiinin saantia.
Ravitsemukselliset lisätuotteet
Erilaisia elintarvikkeita, jotka sopivat täydentämään aterioita ja välipaloja.
Kuitu tukee ruoansulatuksen normaalia toimintaa
Ravintokuitu on kasvikunnan elintarvikkeissa esiintyvä ravintoaineiden ryhmä, jolla on tärkeä tehtävä suoliston toiminnassa. Riittävä kuidun saanti liittyy myös veren kolesterolin ja aterianjälkeisen verensokerin hallintaan.
Kuitua saadaan esimerkiksi täysjyväviljoista, palkokasveista, kasviksista, marjoista, hedelmistä ja siemenistä. Kuituvalmiste voi täydentää ruokavaliota, mutta se ei korvaa monipuolisia kuitupitoisia elintarvikkeita.
Liukoinen ja liukenematon kuitu toimivat eri tavoin
Ravintokuitu voidaan jakaa useisiin ryhmiin rakenteensa ja fysiologisten ominaisuuksiensa perusteella. Liukoinen kuitu sitoo vettä ja voi muodostaa ruoansulatuskanavassa geelimäistä rakennetta. Liukenematon kuitu puolestaan lisää suolensisällön massaa ja vaikuttaa suolen toimintaan.
Liukoinen kuitu
Esiintyy esimerkiksi kaurassa, ohrassa, palkokasveissa ja joissakin hedelmissä. Osa liukoisesta kuidusta fermentoituu paksusuolen mikrobien vaikutuksesta.
Liukenematon kuitu
Esiintyy erityisesti täysjyväviljoissa, kasvien kuoriosissa ja monissa kasviksissa. Se lisää ulostemassaa ja tukee suolen toimintaa.
Psyllium ja muut kuitutuotteet täydentävät kuidun saantia
Psyllium valmistetaan Plantago ovata -kasvin siementen kuoriosista. Se sisältää runsaasti liukoista kuitua, joka sitoo vettä ja muodostaa geelimäistä rakennetta. Psylliumia käytetään esimerkiksi kuituvalmisteissa ja joissakin elintarvikkeissa.
Muita kuituvalmisteissa käytettäviä aineita ovat esimerkiksi inuliini, vehnädekstriini, metyyliselluloosa ja erilaiset kasvikuidut. Niiden ominaisuudet ja vaikutukset voivat poiketa toisistaan.
Psyllium
Vettä sitova liukoinen kuitu, jota käytetään esimerkiksi jauheissa ja rakeissa.
Inuliini
Kasvikunnasta saatava kuitu, jota esiintyy esimerkiksi sikurin juuressa.
Dekstriinit
Tärkkelyksestä valmistettavia hiilihydraatteja, joita käytetään joissakin kuitutuotteissa.
Esimerkiksi psylliumia käytettäessä on noudatettava tuotteen annosteluohjetta ja nautittava riittävästi nestettä. Kuitua kannattaa lisätä ruokavalioon vähitellen, jotta ruoansulatus ehtii sopeutua muutokseen. Nielemisvaikeuksissa tai suoliston ahtaumiin liittyvissä sairauksissa kuituvalmisteen sopivuus on arvioitava terveydenhuollossa.
Proteiini osallistuu kudosten rakentamiseen ja ylläpitoon
Proteiinit koostuvat aminohapoista, joita elimistö käyttää lihasten, ihon, entsyymien, hormonien ja muiden kudosten muodostamiseen. Proteiini osallistuu myös immuunijärjestelmän toimintaan ja moniin aineenvaihdunnan prosesseihin.
Proteiinia saadaan esimerkiksi kalasta, kananmunista, maitotuotteista, lihasta, pavuista, linsseistä, herneistä ja soijatuotteista. Proteiinipitoiset ravintovalmisteet voivat olla yksi vaihtoehto ruokavalion täydentämiseen silloin, kun niiden käytölle on käytännöllinen tai ravitsemuksellinen tarve.
Eläin- ja kasviperäiset proteiinit täydentävät toisiaan
Eläinperäisiä proteiinin lähteitä ovat esimerkiksi kala, kananmuna ja maitotuotteet. Kasvipohjaisia lähteitä ovat muun muassa palkokasvit, soija, pähkinät, siemenet ja viljatuotteet.
Eri lähteiden aminohappokoostumukset vaihtelevat. Monipuolinen ruokavalio auttaa saamaan kaikki välttämättömät aminohapot.
Kasviproteiinia voidaan saada useista eri raaka-aineista
Herne-, soija-, riisi- ja hamppuproteiini ovat esimerkkejä kasvipohjaisista proteiiniraaka-aineista. Niitä käytetään jauheissa, juomissa ja erilaisissa elintarvikkeissa. Raaka-aineet eroavat toisistaan proteiinipitoisuuden, aminohappokoostumuksen, maun ja rakenteen perusteella.
Herneproteiini
Valmistetaan herneistä. Käytetään kasvipohjaisissa proteiinijauheissa ja elintarvikkeissa.
Soijaproteiini
Sisältää kaikki välttämättömät aminohapot ja soveltuu monipuoliseen kasvipohjaiseen ruokavalioon.
Riisiproteiini
Valmistetaan riisistä. Sen aminohappokoostumus eroaa esimerkiksi soijaproteiinista.